Tasmania 15.-23.3.

Hei pitkästä aikaa!

Näin kuukauden hiljaiselon jälkeen on aika blogiakin herätellä taas eloon. Me on nimittäin tällä välin reissattu ihan kiitettävästi, että hiljaiselosta ei kyllä muuten ole päässyt nauttimaan :) Tällä hetkellä majaillaan toista ja viimeistä yötä Noosassa, josta matka jatkuu huomenna Brisbaneen yhden yön ajaksi kavereita moikkamaan.

Maaliskuun alkupuolella ystäväni Niina tuli Oulusta vierailemaan meille. Ensimmäisen viikon vietimme Melbournessa ja toisen kiertelimme kolmistaan Tasmaniassa asuntoautoillen. Kahdeksan "Tassie" -päivän aikana tuli kuvia napsittua sen verran, että hyvä jos saadaan tähän yhteen päivitykseen mahdutettua! Matkakilometrejä kertyi 1340km mäkisiä ja mutkaisia teitä ajellen.  Joinain päivinä autossa tuli istuttua aika paljonkin ihan vain maisemia katsellen, varsinkin muutamana sadepäivänä jotka osuivat kohdalle.

Tasmania oli maineensa veroisesti leppoisa, rauhallinen ja kaunis saari. Siellä ei ollut liiaksi liikennettä ja maisemat olivat välillä silmää hivelevän kauniita. Hyvä paikka rauhoittavaan lomailuun siis. Toki suurimmista kaupungeista Launcestonista ja Hobartista löytyy menoa ja meininkiäkin, jos semmoista halajaa. Hobart varsinkin ihastutti kauneudellaan.

Yövyimme melkeinpä joka toinen yö isommilla leirintäalueilla sähkötolpan päässä, ja joka toinen yö jossain pienemmällä road stopilla tai parkkipaikalla ilman sähköjä. Meillähän oli kuitenkin oma veski ja suihku autossa, luksusta siis! Seuraavaksi paljon kuvia.

Taakse jää Melbournen rantaviiva.

Maaseutumaisemien jälkeen rannikolle päästyämme eteen avautui ensimmäinen upea ranta.

 

Bay of Fires

Cape Tourville

Panoraamaa Cape Tourvillestä.

 

Matkalla ylös Wineglass Bayn näköalapaikalle Freycinetin kansallispuistossa.

Matkalla piti levähdellä välillä...

 

Wineglass Bay

Wineglass Bay:n rannalla käyskenteli tämmöinen pikkuinen.

Aamusumu ja laskuvesi erään leirintäalueen rannalla...

 

...samaiselta rannalta hiekasta kuoriutuu aamulla tuhansittain pikkurapuja, jotka joukolla vaeltavat takaisin veteen.

Port Arthurin entinen vankila, nykyinen museoalue. Tänne tuotiin aikoinaan 1800-luvulla Englannista ja Irlannista paljon vankeja erinäisiin pakkotyötehtäviin.

Port Arthurissa käytiin myös pienellä risteilyllä. Alueen edustalla on muutama saari, joista toisessa pidettiin nuorimpia poikavankeja ja pakkotyöläisiä. Toinen puolestaan on nimetty Isle of the Dead:ksi, koska se toimi hautausmaana vankialueella kuolleille.

Alueelta löytyy myös paljon kaunista puutarhaa.

Tarun mukaan vankilanjohtajan talossa kummittelee...

Arkeologit työn touhussa yhdessä Port Arthurin monista vanhoista rakennuksista.

Saapumassa sateiseen Hobartiin.

Reissun paras leiripaikka! Kingston Beachilla ilmaisessa parkissa.

Peppermint Bay

Nandroya -nimiseltä pieneltä viinitilalta, jonka omistajan kanssa juteltiin mukavia melkein tunnin.

Tässä demonstroidaan vesiputkien löytämistä tikuilla.

Mt Nelsonilta, jonne kiivettiin tällä kertaa ihan autolla :) Taustalla Hobartia.

Kemptonin pikkukylää jossa yövyttiin viimeinen yö roadstopilla.

Viimeisiä viedään Melbournessa...

Iltaa rakkaat lukijat,

reissu ja aikamme aussilassa on nyt edennyt siihen pisteeseen, että työt on lopetettu (Janskukin on siis jälleen virallisesti lomalainen!) ja viimeinen viikko Melbournessa käynnistyi eilen. Eilenhän oli muuten kansainvälinen naistenpäivä ja myöskin meidän äidin synttärit, joten onnea nyt kaikille naisille vaan tasapuolisesti ja äidille vielä vähän lisää! <3

Iloista on myös se, että kauan odotettu Oulun tyttö saapuu huomenna vieraaksemme ja matkaseuraksemme parin viikon ajaksi :) Siispä alkava viikko vierähtänee nopeasti täällä kaupungissa ja lähialueilla nähtävyyksiä katsellen ja kaupunkielämän iloista nautiskellen. Tämän jälkeen suuntaamme samalla poppoolla reiluksi viikoksi Tasmanian saarelle, joka siis toki osa Australiaa sekin. Lento sinne kestää vain reilun tunnin ja on kohtuu edullista. Myös ruotsinlaiva-tyylinen ratkaisu olisi ollut tarjolla, mutta vieraamme rajatun loma-ajankin takia tuo lentäminen on miellyttävämpi vaihtoehto.

Tasmaniassa alammekin sitten karavaanareiksi heti alusta lähtien, eli tarkoitus olisi kahdeksan päivää kierrellä saarta niin sanotun moottorikodin kanssa. Naisten toiveesta Keipii on (kuulemma) varannut meille vessalla ja suihkulla varustetun yksilön, mutta mitään konkreettista valokuvallista todistetta tai esitettä emme tästä ole vielä saaneet, joten nähtäväksi jää... ;) Tasmaniassa luonnonnähtävyyksiä on paljon, mutta mukaan pitäisi mahtua myös ihastuttavia pieniä kyliä ja muutama kaupunki.

Maaliskuun alun aikana on kokeiltu myös ensimmäistä kertaa kaupunkipyörien vuokrausta, useampaankin otteeseen. Tämä osoittautui ihan positiiviseksi kokemukseksi. Ainakin täällä Victorian osavaltiossa pyöräilijöille on laissa säädetty kypäräpakko, eli voit saada sakot pyöräillessäsi ilman kypärää. Tämä on mielestämme hyvä juttu ja kypärän käyttö täysin aiheellista kaupungin autovilinän seassa ajellessa. Onneksi city-pyöriin mätsäävän kypärän sai ostettua 7Elevenistä viidellä taalalla ja halutessaan palauttaa kypärän siitä saa vielä kolme taalaa takaisinkin. Ihan toimiva systeemi siis.

Nähtävyyksistä on käyty katsomassa kasvitieteellisen puutarhan vieressä sijaitsevaa Shrine of Rememberance -nimistä sotamuistomerkkiä, josta myös muutama kuva alla. Itseään sivistääkseen ja aikaa tappaakseen Keipii käväisi myös tunnin pituisen Townhall tourin eli Melbournen kaupungintalon esittelykierroksen Janskun viimeisen työpäivän aikana. On myös yritetty nähdä vielä kaikkia täällä asuvia kavereita viimeisiä kertoja, joten muutama illalliset, lounaat ja kaffet on nautiskeltu hyvässä seurassa.

Subwayn patongin viimeistelyä kasvitieteellisen puutarhan ja Shrinen vieressä

Näkymää keskustaan päin Shrine of Remenberancen yläparvekkeelta

Samalta paikalta...

Liputkin salossa liehumassa

Shrinen rakennus edestäpäin

Ja sama paikka pimeän tultua

Pyöräretkelle rannalle lähdössä, keskustan talot jäämässä taakse

Pyöräparkki ja meidän hienot kypärät :)

Port Melbournen rantabulevardia rullailtiin, takana näkyy myös Spirit of Tasmania alus, jolle ei tällä kertaa päästä

Armeijalla oli kai harjoituksia kun kopterit lensivät samassa muodostelmassa monta kertaa rannan yli. Huomaa myös kolmas "kopteri"!

Kaupunginjohtajan pallilla

Konserttisali missä ollaan mekin kerran käyty sinfoniaorkesterin konserttia katsomassa

Urut, jotka kuulemma ovat jossain määrin kuuluisat, mutta ainakin massiiviset ja kalliit.

Ihmiset kuvailemassa urkuja, joiden rakenteet ulottuivat moneen eri kerrokseen

Erään illallisen isäntämme Greg, ja juuri grillistä pyörimästä tuodut kanat. Allekirjoittanut näköjään katselee perunasalaattia himoiten :D Oli hyvää!!

Melbourne on ihana kaupunki, joten sen puolesta on hieman haikea olo lähteä täältä. Asuminenkin kimppakämpässä on tähän asti mennyt suht hyvin, mutta kyllä on vaan pikkuhiljaa alkanut tuntua, että meidän ikäisellä pariskunnalla täytyy jo olla oma koti ja omat säännöt... ajatus paluusta hostelli/hotelli/bed&breakfast -elämään on siis tällä hetkellä ihan mukava ajatus! Keipii lähti tälle illalle vielä katsomaan aussijalkapallomatsia, ja allekirjoittanut jäi kotiin bloggailemaan. On myös yritetty tässä jo vähän alustavasti pakkailla ja äsken vietiin kirpparille vaatteita, jotka ei enää pääse reissuun mukaan tällä erää.

Keipiin osoittamassa kohdassa meidän (kohta entinen) asunto

Tulevasta hieman myös. Ihan sen tähden, että sieltä Tasmanian asuntoautosta ei varmaan paljon bloggailla tai skypetellä kotiin... Saarireissun jälkeen palaamme vielä kahdeksi yöksi Melbourneen hostelliin 23.-25.3. jonka aikana hyvästellään vieraamme ja käydään viimeisenä iltana Bruce Springsteenin konsertissa. Sen jälkeen lennähdetään takaisin Townsvilleen, mihin itärannikon valloitus aiemmin tyssäsi ja sieltä matkataan reilun kolmen viikon aikana alas Sydneyyn. Sydneystä matka jatkuu Uuteen-Seelantiin, mutta näistä ja kaikesta itärannikolla nähdystä varmasti päivitellään blogiin matkan varrelta!

Ai niin, ja se piti myös ilmoitella että aussinumerot lakkaavat toimimasta 17.4. jälkeen ja vanhat suominumerot otetaan taas tuolloin käyttöön. 15.3. jälkeen puolestaan olemme taas osoitteettomia, eli enää ei kannata lähetellä rakkauskirjeitä tai muutakaan postia ;)

Palaamisiin viimeistään muutaman viikon jälkeen!