Helmikuista menoa Melbournessa

Kesäkaudella Melbournessa on ollut runsaasti erilaisia tapahtumia, joissa on yritetty käydä uusia kokemuksia hakemassa, sivistämässä itseämme tai ihan vain nautiskelemassa tunnelmista. Kuten ehkä aiemmin jo ollaan mainittu, Melbournea pidetään Australian kulttuurin, taiteen ja urheilun "pääkaupunkina". Janskulla on ollut nyt hieman vähemmän työtunteja kuin joulun aikaan, joten aikaa on jäänyt enemmän muihinkin aktiviteetteihin. Muutamien viime viikkojen aikana ollaankin käyty muutamissa kulttuuri- ja urheilutapahtumissa.

Heti helmikuun alussa päästiin paikallisen asukin kolmikymppisiä juhlistamaan Bowls-klubille. Bowls on jossain määrin petanquen ja curlingin sekoitus, jota pelailevat klubeilla lähinnä eläkeläiset. (Teko)nurmella tai muulla soveltuvalla alustalla pyritään vierittämään omia palloja mahdollisimman lähelle pienempää maalipalloa. Haasteellisen Bowls-pelistä tekee sekä yleensä pitkä välimatka maalipalloon heittopaikalta ja erityisesti heitettävien pallojen painotus. Jos palloa heittää suoraan eteenpäin, se lähtee kaartamaan jommalle kummalle suunnalle riippuen siitä, miten palloa pitää kädessä.

Eräänä helmikuun iltana pääsimme pitkän aikomisen jälkeen katsastamaan Shakespearen kuuluisa näytelmä Romeo & Juliet, jota täällä on perinteisesti esitetty kesäaikaan kasvitieteellisen puutarhan puistossa. Paikalle sai tuoda omat piknikeväät ja -varusteet, joten perjantai-illan näytöksessä näkyikin reiluja kattauksia. Välillä Shakespearen aikainen englanti meni hieman yli ymmärryksen, mutta mukana pysyi, kun juonen tiesi jo etukäteen. Toinen teatterielämys oli puolestaan rock-musikaali HAIR, joka myös käytiin katsastamassa, ihan sisätiloissa kylläkin. Hippiaiheinen spektaakkeli oli ajoittain sekavahko, mutta tunnelma oli silti katossa koko esityksen ajan pienehkössä teatterissa. Tällä viikolla yritämme päästä katsomaan Melbournen sinfoniaorkesterin ilmaista ulkoilmakonserttia, joita järjestetään yhteensä neljä kappaletta.

Janskun tyylinäyte Bowls-pelissä.

Keipii vuorossa.

Romeo & Juliet alkamassa kasvitieteellisen puutarhan kesäteatterissa.

Iloisella mielellä HAIR-musikaaliin menossa, hippikukka hiuksissa :).

Toissa sunnuntaina St Kildan rannan tuntumassa järjestettiin iso ilmaisfestivaalipäivä, joka huipensi koko viikon kestäneen St Kilda Festivalin. Muina päivinä paikalle emme menneet, mutta sunnuntaina olimme osa noin 400 000 hengen kävijämäärästä. Musiikkitarjontaa oli monenmoista ja väki tungeksi autoliikenteeltä suljetuilla kaduilla.

St Kilda Festival Sunday

Acland Streetin kuhinaa, ilman autoja ja raitiovaunuja.

Paikalle oli pystytetty myös huvipuistolaitteita, mutta eipä lähdetty tällä kertaa kyytiin.

Yleisöä nauttimassa päälavan musiikista hieman kauempana rinteellä. Huomioi taivaalla kirjoittava lentokone.

Festivaalilippu.

Espanjalaisvaikutteinen bändi nosti tunnelman korkealle.

Rantaa ja päälava ilta-auringossa.

Aussit osaavat ottaa ilon irti tällaisista tapahtumista kesäkeleillä.

Kiinalaista uutta vuotta vietettiin myös Melbournessa näkyvästi. (Myös) täällä aasialaiset ja heidän jälkeläisensä ovat hyvin edustettuina...Ohessa kuvia lähinnä toissa sunnuntailta, joka taisi olla juhlallisuuksien pääpäivä täällä. Keipii kävi tarkastamassa kaupungin menoa, kun Jansku oli töissä iltapäivällä. Ilotulituksia oli parina päivänä, mutta niistä ei mainittavia otoksia kertynyt.

Lyhdyt koristivat joenvarren kävelykatua kiinalaisen uuden vuoden aikaan.

Naapurikorttelin tunnelmaa.

Keskustassa riitti väkeä ihmettelemässä menoa.

Kaupungilla liikkui useita kulkueita, joissa miehet tanssivat lohikäärmepuvun sisällä ja rytmiryhmällä oli kova meteli päällä. Show'n lopuksi pistettiin papatteja paukkumaan niin, että korvat piti sormilla tukkia.

Papattimattoja oli reilun pituinen paketti, rätinää riitti!

 

Miehet puvun alla toistensa olkapäillä.

Iso lohikäärme.

Hedelmät maistuvat.

On täällä myös pidetty yllä suomalaista ruokakulttuuria leipomalla laskiaispullia ja korvapuusteja! Tulivat tällä kertaa pari päivää laskiaisen jälkeen, mutta maistuivat hyvältä myös ystävänpäivänä.

Leipuri käy käsiksi taikinaan.

Nyt kun kulttuuriaiheista on tarinoitu, niin mainitaan tähän loppuun, että pitkästä aikaa ollaan käyty katsomassa pari elokuvaa myös elokuvateatterissa. Django Unchained ja Life of Pi olivat molemmat mielestämme todella hyviä. Suosittelemme!